esteri

Katso artikkeli Esteri Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

esteri (6)

1. (kemia) orgaaninen yhdiste, jonka funktionaalisessa ryhmässä on happisillan välityksellä liittynyt yhteen kaksi hiiltä, joista toiseen on lisäksi sitoutunut kaksoissidoksella happi

   Estereitä muodostuu alkoholin reagoidessa orgaanisen tai epäorgaanisen hapon kanssa.

Ääntäminen

• IPA: /ˈes.t̪e.ri/
• tavutus: es‧te‧ri

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	esteri	esterit
genetiivi	esterin	esterien estereiden estereitten
partitiivi	esteriä	estereitä esterejä
akkusatiivi	esteri; esterin	esterit
sisäpaikallissijat
inessiivi	esterissä	estereissä
elatiivi	esteristä	estereistä
illatiivi	esteriin	estereihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	esterillä	estereillä
ablatiivi	esteriltä	estereiltä
allatiivi	esterille	estereille
muut sijamuodot
essiivi	esterinä	estereinä
translatiivi	esteriksi	estereiksi
abessiivi	esterittä	estereittä
instruktiivi	–	esterein
komitatiivi	–	estereine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	esteri-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. orgaaninen yhdiste

bulgaria: естер englanti: ester espanja: éster italia: estere m. kroatia: ester m. portugali: éster m. ranska: ester m.

ruotsi: ester saksa: Ester m. tanska: ester tšekki: ester turkki: ester venäjä: эфир m. viro: ester

Liittyvät sanat

• esanssi
• esteröidä
• esteröityä

Aiheesta muualla

• esteri Kielitoimiston sanakirjassa
• esteri Tieteen termipankissa