flaksi

Suomi

Substantiivi

flaksi (5)

1. (slangia) onni, tuuri, mäihä

   käydä flaksi

Ääntäminen

• IPA: /ˈflɑksi/
• tavutus: flak‧si

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	flaksi	flaksit
genetiivi	flaksin	flaksien (flaksein)
partitiivi	flaksia	flakseja
akkusatiivi	flaksi; flaksin	flaksit
sisäpaikallissijat
inessiivi	flaksissa	flakseissa
elatiivi	flaksista	flakseista
illatiivi	flaksiin	flakseihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	flaksilla	flakseilla
ablatiivi	flaksilta	flakseilta
allatiivi	flaksille	flakseille
muut sijamuodot
essiivi	flaksina	flakseina
translatiivi	flaksiksi	flakseiksi
abessiivi	flaksitta	flakseitta
instruktiivi	–	flaksein
komitatiivi	–	flakseine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	flaksi-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Aiheesta muualla

• flaksi Kielitoimiston sanakirjassa