graffiti

Katso artikkeli Graffiti Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

graffiti (5)

1. rakennuksen seinään yleensä luvatta maalattu kuva

Ääntäminen

• IPA: /ˈgrɑfːit̪i/
• tavutus: graf‧fi‧ti

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	graffiti	graffitit
genetiivi	graffitin	graffitien (graffitein)
partitiivi	graffitia	graffiteja
akkusatiivi	graffiti; graffitin	graffitit
sisäpaikallissijat
inessiivi	graffitissa	graffiteissa
elatiivi	graffitista	graffiteista
illatiivi	graffitiin	graffiteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	graffitilla	graffiteilla
ablatiivi	graffitilta	graffiteilta
allatiivi	graffitille	graffiteille
muut sijamuodot
essiivi	graffitina	graffiteina
translatiivi	graffitiksi	graffiteiksi
abessiivi	graffititta	graffiteitta
instruktiivi	–	graffitein
komitatiivi	–	graffiteine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	graffiti-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

italian kielestä, graffiti

Käännökset

1. rakennuksen seinään yleensä luvatta maalattu kuva

englanti: graffiti

Liittyvät sanat

• töherrellä
• bommata

Aiheesta muualla

• graffiti Kielitoimiston sanakirjassa
• graffiti Tieteen termipankissa

Englanti

Substantiivi

graffiti (monikko graffiti)

1. graffiti

Italia

Substantiivi

graffiti

1. monikkomuoto sanasta graffito