haava
From Wiktionary, the free dictionary
Remove ads
Suomi
Substantiivi
haava (9)
- loukkaantumisesta tms. johtuva ihon vaurio, joka tavallisesti vuotaa verta
- (kuvaannollisesti) mielipaha, paha muisto
- Aika parantaa haavat.
- nuolla haavansa
- (urheilu) pesäpallossa ulkopelaajan saadessa kopin etenijöille tapahtuva virhe
Ääntäminen
- IPA: /ˈhɑːʋɑ/, [ˈhɑːʋɑ]
- tavutus: haa‧va
Taivutus
Etymologia
alkuaan merkinnyt ’iskua’[1]
Käännökset
1. loukkaantumisesta tms. johtuva ihon vaurio, joka tavallisesti vuotaa verta
Liittyvät sanat
Johdokset
- adjektiivit: haavainen
- verbit: haavoittaa, haavoittua
Yhdyssanat
ampumahaava, avohaava, haavakuume, haavalaastari, haavamuodostuma, haavaside, haavatartunta, haavatulehdus, haavatyyny, iskuhaava, leikkaushaava, mahahaava, makuuhaava, palohaava, pintahaava, pistohaava, puremahaava, puukonhaava, säärihaava, vatsahaava, verihaava, viiltohaava
Idiomit
nuolla haavojaan/haavojansa
- toipua kokemastaan
- Hyökkäävät joukot kokivat raskaita menetyksiä ja vetäytyivät nuolemaan haavojaan.
Aiheesta muualla
Remove ads
Viitteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads