haba

Suomi

Substantiivi

haba (9)

1. (slangia) hauis
2. (slangia, kuvaannollisesti) lihasten voimakkuus

Taivutus

Taivutus (yleiskielessä)
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	haba	habat
genetiivi	haban	habojen (habain)
partitiivi	habaa	haboja
akkusatiivi	haba; haban	habat
sisäpaikallissijat
inessiivi	habassa	haboissa
elatiivi	habasta	haboista
illatiivi	habaan	haboihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	haballa	haboilla
ablatiivi	habalta	haboilta
allatiivi	haballe	haboille
muut sijamuodot
essiivi	habana	haboina
translatiivi	habaksi	haboiksi
abessiivi	habatta	haboitta
instruktiivi	–	haboin
komitatiivi	–	haboine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	haba-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Liittyvät sanat

Synonyymit

• hauberi

Espanja

Substantiivi

haba f. (monikko habas)

1. papu
2. (erityisesti) härkäpapu
3. (mineralogia) hippu (mineraalia, malmia); kultahippu
4. paukama

Etymologia

• latinan faba (DRAE)

Liittyvät sanat

• (ruoanlaitto) habas a la catalana

Synonyymit

• faba

Faliski

Substantiivi

haba f.

1. papu

Ääntäminen

• IPA: /ˈhaba/

Tavutus

• tavutus: ha‧ba

Iiri

Substantiivi

haba

1. h-proteettinen muoto sanasta aba

Muinaisyläsaksa

Substantiivi

haba f.

1. omaisuus

Etymologia

• verbistä habēn ('omistaa', 'olla hallinta')

Swahili

Adjektiivi

haba (taipumaton)

1. harva

Etymologia

• arabian sanasta حَبَّة (ḥabba, 'hitunen', 'jyvä')

Liittyvät sanat

Johdokset

• uhaba

Synonyymit

• chache

Vastakohdat

• -ingi