hapertaminen

Suomi

Substantiivi

hapertaminen (38)

1. teonnimi verbistä hapertaa

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	hapertaminen	hapertamiset
genetiivi	hapertamisen	hapertamisten hapertamisien
partitiivi	hapertamista	hapertamisia
akkusatiivi	hapertaminen; hapertamisen	hapertamiset
sisäpaikallissijat
inessiivi	hapertamisessa	hapertamisissa
elatiivi	hapertamisesta	hapertamisista
illatiivi	hapertamiseen	hapertamisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	hapertamisella	hapertamisilla
ablatiivi	hapertamiselta	hapertamisilta
allatiivi	hapertamiselle	hapertamisille
muut sijamuodot
essiivi	hapertamisena (hapertamisna)	hapertamisina
translatiivi	hapertamiseksi	hapertamisiksi
abessiivi	hapertamisetta	hapertamisitta
instruktiivi	–	hapertamisin
komitatiivi	–	hapertamisine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	hapertamise-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	hapertamis-

Etymologia

• verbi hapertaa + johdin -minen