harkat

Suomi

Substantiivi

harkat (9) (monikollinen)

1. (arkikieltä) harjoitukset

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	–	harkat
genetiivi	–	harkkojen (harkkain)
partitiivi	–	harkkoja
akkusatiivi	–; –	harkat
sisäpaikallissijat
inessiivi	–	harkoissa
elatiivi	–	harkoista
illatiivi	–	harkkoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	–	harkoilla
ablatiivi	–	harkoilta
allatiivi	–	harkoille
muut sijamuodot
essiivi	–	harkkoina
translatiivi	–	harkoiksi
abessiivi	–	harkoitta
instruktiivi	–	harkoin
komitatiivi	–	harkkoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	harka-
vahva vartalo	harkka-
konsonantti- vartalo	-

Liittyvät sanat

Synonyymit

• treenit

Aiheesta muualla

• harkat Kielitoimiston sanakirjassa