harmi

Suomi

Substantiivi

harmi (5)

1. mielipaha

   Herää helposti kysymys, että pitääkö siellä somessa olla ollenkaan, kun se tuntuu aiheuttavan enemmän harmia kuin iloa. (webakatemia.fi)

2. kiusa, vahinko

   Elon Muskin avaruusyhtiö aiheuttaa harmia tähtitieteelle (tivi.fi)

Ääntäminen

• IPA: /ˈhɑrmi/
• tavutus: har‧mi

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	harmi	harmit
genetiivi	harmin	harmien (harmein)
partitiivi	harmia	harmeja
akkusatiivi	harmi; harmin	harmit
sisäpaikallissijat
inessiivi	harmissa	harmeissa
elatiivi	harmista	harmeista
illatiivi	harmiin	harmeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	harmilla	harmeilla
ablatiivi	harmilta	harmeilta
allatiivi	harmille	harmeille
muut sijamuodot
essiivi	harmina	harmeina
translatiivi	harmiksi	harmeiksi
abessiivi	harmitta	harmeitta
instruktiivi	–	harmein
komitatiivi	–	harmeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	harmi-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. mielipaha

englanti: bother, annoyance, vexation, indignation, anger, worry

Liittyvät sanat

harmistua, mielipaha

Johdokset

• adjektiivit: harmillinen, harmiton
• verbit: harmistua, harmittaa

Yhdyssanat

harminkappale, mieliharmi

Idiomit

• harmin paikka

Aiheesta muualla

• harmi Kielitoimiston sanakirjassa
• harmi Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
• Artikkeli 1024 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa