hauta
From Wiktionary, the free dictionary
Remove ads
Suomi
Substantiivi
- paikka, johon kuolleen ruumis sijoitetaan, viimeinen leposija
- syvä kohta meressä; syvänmeren hauta
- Mariaanien hauta
Ääntäminen
- IPA: /ˈhɑu̯t̪ɑ/
- tavutus: hau‧ta
Taivutus
Etymologia
vanha germaaninen laina[1]
Käännökset
1. ruumiin hautauspaikka
|
2. syvä kohta meressä
|
Liittyvät sanat
Johdokset
Yhdyssanat
aarnihauta, aarniohauta, aarrehauta, ainaishauta, ampumahauta, arkkuhauta, galleriahauta, haudanhiljaisuus, haudanhäpäisy, haudankaivaja, haudanryöstö, haudanvakava, haudanvakavuus, hautaanpano, hautaansiunaaminen, hauta-arkku, hautahavu, hautahavutus, hautaholvi, hautajakso, hautakammio, hautakappeli, hautakirjoitus, hautakivi, hautakultti, hautakumpu, hautakynttilä, hautalaatta, hautalöydös, hautalöytö, hautamuistomerkki, hautapaikka, hautapatsas, hautarauha, hautaristi, hautasaari, hautaseppele, hautasyvänne, hautaterva, hautauurna, hautavaakuna, hautavajoama, hautaveistos, hautavihko, joukkohauta, juoksuhauta, kalahauta, lanttuhauta, muinaishauta, naurishauta, okrahauta, perhehauta, polttohauta, ruumishauta, salahauta, sankarihauta, savihauta, sukuhauta, taisteluhauta, talvihauta, tervahauta, uurnahauta, vallihauta, vesihauta, viikinkihauta, yhdyshauta, yhteishauta, yhteyshauta
Sanaliitot
Aiheesta muualla
- hauta Kielitoimiston sanakirjassa
- hauta Tieteen termipankissa
- Artikkeli 340 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Remove ads
Viitteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads