hidaskatu

Suomi

Substantiivi

hidaskatu (1-F)

1. lähinnä taajamissa käytettävä katutyyppi, joka on fyysiseltä rakenteeltaan sellainen, että sillä on normaalikäytössä mahdollista mielekkäästi ajaa enintään määrätyllä nopeudella, joka Suomessa on 30 km/h

Ääntäminen

• IPA: /ˈhidɑsˌkɑt̪u/
• tavutus: hi‧das‧ka‧tu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	hidaskatu	hidaskadut
genetiivi	hidaskadun	hidaskatujen
partitiivi	hidaskatua	hidaskatuja
akkusatiivi	hidaskatu; hidaskadun	hidaskadut
sisäpaikallissijat
inessiivi	hidaskadussa	hidaskaduissa
elatiivi	hidaskadusta	hidaskaduista
illatiivi	hidaskatuun	hidaskatuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	hidaskadulla	hidaskaduilla
ablatiivi	hidaskadulta	hidaskaduilta
allatiivi	hidaskadulle	hidaskaduille
muut sijamuodot
essiivi	hidaskatuna	hidaskatuina
translatiivi	hidaskaduksi	hidaskaduiksi
abessiivi	hidaskadutta	hidaskaduitta
instruktiivi	–	hidaskaduin
komitatiivi	–	hidaskatuine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	hidaskadu-
vahva vartalo	hidaskatu-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

• yhdyssana sanoista hidas ja katu

Käännökset

1. alhaisia ajonopeuksia varten rakenteellisesti muokattu katu

englanti: slow street

ruotsi: lågfartsväg yl.

Liittyvät sanat

Lähikäsitteet

• pihakatu

Aiheesta muualla

• hidaskatu Kielitoimiston sanakirjassa