hilse

Katso artikkeli Hilse Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

hilse (48)

1. ihosta, erityisesti päänahasta irtoava kuollut solukko

Ääntäminen

• IPA: /ˈhilseˣ/
• tavutus: hil‧se

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	hilse	hilseet
genetiivi	hilseen	hilseiden hilseitten
partitiivi	hilsettä	hilseitä
akkusatiivi	hilse; hilseen	hilseet
sisäpaikallissijat
inessiivi	hilseessä	hilseissä
elatiivi	hilseestä	hilseistä
illatiivi	hilseeseen	hilseisiin hilseihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	hilseellä	hilseillä
ablatiivi	hilseeltä	hilseiltä
allatiivi	hilseelle	hilseille
muut sijamuodot
essiivi	hilseenä	hilseinä
translatiivi	hilseeksi	hilseiksi
abessiivi	hilseettä	hilseittä
instruktiivi	–	hilsein
komitatiivi	–	hilseine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	hilsee-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	hilset-

Käännökset

1. ihosta, erityisesti päänahasta irtoavat kuolleet ihosolut

englanti: dandruff espanja: caspa f. fääri: flus n., skóv f. islanti: flasa f. kroatia: perut m. norja (bokmål): flass n. norja (nynorsk): flass n. portugali: caspa f.

puola: łupież m. rapanui: raha romania: mătreață f. ruotsi: mjäll n. tanska: skæl n. turkki: kepek venäjä: перхоть f. viro: lest, kõõm

Liittyvät sanat

Johdokset

• adjektiivit: hilseinen
• verbit: hilsehtiä, hilseillä

Yhdyssanat

• hilsesampoo

Idiomit

• mennä yli hilseen
  1. (arkikieltä) mennä yli ymmärryksen

Aiheesta muualla

• hilse Kielitoimiston sanakirjassa
• hilse Suomen murteiden sanakirjassa
• hilse Suomen etymologisessa sanakirjassa
• Artikkeli 5026 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Norja (bokmål)

Verbi

hilse

1. tervehtiä
2. lähettää terveiset

Etymologia

• muinaisskandinaavin sanasta heilsa

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

• håndhilse

Norja (riksmål)

Verbi

hilse

1. tervehtiä
2. lähettää terveiset

Etymologia

• muinaisskandinaavin sanasta heilsa