huuto

From Wiktionary, the free dictionary

Remove ads

Suomi

Substantiivi

huuto (1)

  1. yhtäkkinen kova (ihmis)ääni
    Hänen huutonsa ei meinannut loppua, kun lääkäri leikkasi ja puudutusaine ei tehonnut.
  2. huutokaupassa tehty tarjous

Ääntäminen

  • IPA: /ˈhuːt̪o/
  • tavutus: huu‧to

Taivutus

Lisätietoja Taivutus, sijamuoto ...

Etymologia

Liittyvät sanat

Johdokset
Yhdyssanat

avunhuuto, eläköön-huuto, hei-huuto, hurraa-huuto, huutoetäisyys, huutokauppa, huutoketju, huutokuoro, huutomatka, huutomeri, huutomerkki, huutomerkkiyökkönen, huutomyrsky, huutosakki, huutoäänestys, hyvä-huuto, hätähuuto, ilohuuto, iltahuuto, julkihuuto, kauhunhuuto, kehotushuuto, kutsuhuuto, lainhuuto, nimenhuuto, pilkkahuuto, riemuhuuto, sotahuuto, taisteluhuuto, tuskanhuuto, valitushuuto, varoitushuuto, välihuuto

Aiheesta muualla

  • huuto Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 848, 3717 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Remove ads

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads