ikka

Ainu

Verbi

ikka, yksipaikkainen verbi

1. varastaa, ryöstää, ryövätä

Liittyvät sanat

eikka, ikkakur, ikkap, ikkaeo, ikkasisam, ikkaipe, ikkairenka, ikkasampe

Lähteet

• Tamura, Suzuko: アイヌ語沙流方言辞典. (Ainugo Saru hogen jiten, Ainun sarun murteen sanakirja). Soufuukan, 1996. ISBN 978-488-323-093-8.
• Kayano, Shigeru (toim.): 萱野茂のアイヌ語辞典. (Kayano Shigeru no ainugo jiten, Kayano Shigerun ainun sanakirja). Sanseidou, 1996. ISBN 978-438-517-050-3.

Substantiivi

ikka

1. varkaus
2. varastaminen
3. ryöstö
4. ryöstäminen

Lähteet

• Kayano, Shigeru (toim.): 萱野茂のアイヌ語辞典. (Kayano Shigeru no ainugo jiten, Kayano Shigerun ainun sanakirja). Sanseidou, 1996. ISBN 978-438-517-050-3.

Japani

Latinisointi

ikka

1. rōmaji-transkriptio sanasta いっか

Viro

Adverbi

ikka

1. aina, alati, alituisesti, alinomaa

   nagu ikka ennegi – kuten aina ennenkin

   ikka jälle – taas kerran, aina vain

2. yhä

   ikka enam – yhä enemmän

3. kyllä, toki (asian painottamiseksi, vakuuttamiseksi); konsanaan, ainakin

   jutusta ikka – kerrohan toki, kerropas

   eks ikka – kuinkas muuten, eikös toki

   Astusin sisse ja vaatasin ringi: esik nagu esik ikka.

   Astuin sisään ja katselin ympärilleni: eteinen kuin eteinen konsanaan.

   "Kas sa said aru?" "Ikka."

   "Ymmärsitkö?" "Toki."

Liittyvät sanat

• ikkagi
• (aina) alati
• (yhä) üha

Aiheesta muualla

• ikka Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
• ikka sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)