iridium

Katso artikkeli Iridium Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Alkuaineet
osmium ← iridium → platina
Os ← Ir → Pt

Substantiivi

iridium (5)

1. eräs alkuaine (tunnus Ir)

Ääntäminen

• IPA: /ˈiriˌdium/ tai /ˈiridiu̯m/
• tavutus: i‧ri‧di‧um / i‧ri‧dium

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	iridium	iridiumit
genetiivi	iridiumin	iridiumien (iridiumein)
partitiivi	iridiumia	iridiumeja
akkusatiivi	iridium; iridiumin	iridiumit
sisäpaikallissijat
inessiivi	iridiumissa	iridiumeissa
elatiivi	iridiumista	iridiumeista
illatiivi	iridiumiin	iridiumeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	iridiumilla	iridiumeilla
ablatiivi	iridiumilta	iridiumeilta
allatiivi	iridiumille	iridiumeille
muut sijamuodot
essiivi	iridiumina	iridiumeina
translatiivi	iridiumiksi	iridiumeiksi
abessiivi	iridiumitta	iridiumeitta
instruktiivi	–	iridiumein
komitatiivi	–	iridiumeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	iridiumi-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. eräs alkuaine (tunnus Ir)

bulgaria: иридий englanti: iridium espanja: iridio hollanti: iridium italia: iridio japani: イリジウム (irijiumu) kreikka: ιρίδιο kroatia: iridij m. latvia: irīdijs liettua: iridis malta: iridju portugali: irídio

puola: iryd ranska: iridium romania: iridiu ruotsi: iridium saksa: Iridium slovakki: irídium sloveeni: iridij tanska: iridium tšekki: iridium unkari: irídium viro: iriidium

Aiheesta muualla

• iridium Kielitoimiston sanakirjassa

Englanti

Substantiivi

iridium

1. iridium

Hollanti

Substantiivi

iridium

1. iridium

Lähteet

• Neuvoston direktiivi 2006/102/EY (PDF), 20.11.2006, s. 252

Ruotsi

Substantiivi

iridium n. (yks. määr. iridiumet [luo], ei monikkoa)

1. iridium

Aiheesta muualla

• iridium Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)

Lähteet

• Neuvoston direktiivi 2006/102/EY (PDF), 20.11.2006, s. 252