isoaivot

Suomi

Katso artikkeli Isoaivot Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

isoaivot (monikollinen)

1. (anatomia) aivojen suurin ja kaikkein etummaisena oleva osa, joka jakautuu oikeaan ja vasempaan voimakkaasti pinnaltaan poimuttuneeseen aivolohkoon eli hemifääriin, joita yhdistää otsa-alueella sijaitseva aivokurkiainen. Isoaivojen kuoriosa eli aivokuori on harmaa-ainetta. Aivokuoren alla on valkeaa ainetta.

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	–	isoaivot
genetiivi	–	isoaivojen
partitiivi	–	isoaivoja
akkusatiivi	–; –	isoaivot
sisäpaikallissijat
inessiivi	–	isoaivoissa
elatiivi	–	isoaivoista
illatiivi	–	isoaivoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	–	isoaivoilla
ablatiivi	–	isoaivoilta
allatiivi	–	isoaivoille
muut sijamuodot
essiivi	–	isoaivoina
translatiivi	–	isoaivoiksi
abessiivi	–	isoaivoitta
instruktiivi	–	isoaivoin
komitatiivi	–	isoaivoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	isoaivo-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

yhdyssana sanoista iso ja aivot

Käännökset

1. aivojen suurin ja kaikkein etummaisena oleva osa

englanti: cerebrum, brain proper japani: 大脳

venäjä: головной мозг

Liittyvät sanat

• pikkuaivot

Aiheesta muualla

• isoaivot Kielitoimiston sanakirjassa