jamppa

Suomi

Substantiivi

jamppa (9-B)

1. (arkikieltä) (yleensä miespuolinen) henkilö, kaveri; heppu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	jamppa	jampat
genetiivi	jampan	jamppojen (jamppain)
partitiivi	jamppaa	jamppoja
akkusatiivi	jamppa; jampan	jampat
sisäpaikallissijat
inessiivi	jampassa	jampoissa
elatiivi	jampasta	jampoista
illatiivi	jamppaan	jamppoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	jampalla	jampoilla
ablatiivi	jampalta	jampoilta
allatiivi	jampalle	jampoille
muut sijamuodot
essiivi	jamppana	jamppoina
translatiivi	jampaksi	jampoiksi
abessiivi	jampatta	jampoitta
instruktiivi	–	jampoin
komitatiivi	–	jamppoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	jampa-
vahva vartalo	jamppa-
konsonantti- vartalo	-

Liittyvät sanat

Synonyymit

• jannu, jantteri

Aiheesta muualla

• jamppa Kielitoimiston sanakirjassa