jenga

Suomi

Substantiivi

jenga (9)

1. (puhekieltä) kierre

   Kaitsun banaanipotkussa oli tiukka jenga.

Ääntäminen

• IPA: [ˈjeŋːɑ]

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	jenga	jengat
genetiivi	jengan	jengojen (jengain)
partitiivi	jengaa	jengoja
akkusatiivi	jenga; jengan	jengat
sisäpaikallissijat
inessiivi	jengassa	jengoissa
elatiivi	jengasta	jengoista
illatiivi	jengaan	jengoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	jengalla	jengoilla
ablatiivi	jengalta	jengoilta
allatiivi	jengalle	jengoille
muut sijamuodot
essiivi	jengana	jengoina
translatiivi	jengaksi	jengoiksi
abessiivi	jengatta	jengoitta
instruktiivi	–	jengoin
komitatiivi	–	jengoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	jenga-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

• ruotsin sanasta gänga

Käännökset

1. kierre

Ks. kierre

Liittyvät sanat

• jengata

Synonyymit

• (puhekieltä) jenka

Yhdyssanat

• jengamuffi

Aiheesta muualla

• jenga Suomen etymologisessa sanakirjassa