jengi

Suomi

Substantiivi

jengi (5)

1. (slangia) porukka, etenkin nuorista koostuva joukko, melko negatiivinen termi
2. (slangia) väki, ihmiset

   Oliks siäll paljo jengii?

3. liigaa löyhemmin järjestäytynyt rikollisjoukkio

Ääntäminen

• IPA: /ˈjeŋːi/, [ˈje̞ŋːi]
• tavutus: jen‧gi

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	jengi	jengit
genetiivi	jengin	jengien (jengein)
partitiivi	jengiä	jengejä
akkusatiivi	jengi; jengin	jengit
sisäpaikallissijat
inessiivi	jengissä	jengeissä
elatiivi	jengistä	jengeistä
illatiivi	jengiin	jengeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	jengillä	jengeillä
ablatiivi	jengiltä	jengeiltä
allatiivi	jengille	jengeille
muut sijamuodot
essiivi	jenginä	jengeinä
translatiivi	jengiksi	jengeiksi
abessiivi	jengittä	jengeittä
instruktiivi	–	jengein
komitatiivi	–	jengeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	jengi-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

lainattu ruotsin merimiesslangin sanasta gäng, joka perustuu englannin sanaan gang.^[1]

Käännökset

1. porukka, etenkin nuorista koostuva joukko

englanti: gang espanja: pandilla, (Río De la Plata, Venezuela) patota, (Keski-Amerikka, Meksiko) mara

ranska: bande f., (rikollinen) gang m., (Kanadassa) gang f.

Liittyvät sanat

• gängi

Johdokset

• verbit: jengiytyä

Yhdyssanat

huumejengi, jenginuori, jengityö, jengityöntekijä, katujengi, liivijengi, mamujengi, moottoripyöräjengi, nuorisojengi, pintajengi, prosenttijengi, prätkäjengi, rikollisjengi

Aiheesta muualla

• jengi Kielitoimiston sanakirjassa