jepari

Suomi

Substantiivi

jepari (6)

1. (alun perin slangia, nykyään arkikieltä) poliisihenkilö

Ääntäminen

• IPA: /ˈjepɑri/
• tavutus: je‧pa‧ri

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	jepari	jeparit
genetiivi	jeparin	jeparien jepareiden jepareitten
partitiivi	jeparia	jepareita jepareja
akkusatiivi	jepari; jeparin	jeparit
sisäpaikallissijat
inessiivi	jeparissa	jepareissa
elatiivi	jeparista	jepareista
illatiivi	jepariin	jepareihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	jeparilla	jepareilla
ablatiivi	jeparilta	jepareilta
allatiivi	jeparille	jepareille
muut sijamuodot
essiivi	jeparina	jepareina
translatiivi	jepariksi	jepareiksi
abessiivi	jeparitta	jepareitta
instruktiivi	–	jeparein
komitatiivi	–	jepareine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	jepari-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

Tukholman rikollisslangista^[1]

Aiheesta muualla

• jepari Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 474 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa