kahvila

Katso artikkeli Kahvila Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

kahvila (12)

1. paikka, josta voi yleensä ostaa paikalla nautittavaksi kahvia, teetä, virvoitusjuomia, leivonnaisia ja pikkulämpimiä

Ääntäminen

• IPA: /ˈkɑhʋilɑ/
• tavutus: kah‧vi‧la

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kahvila	kahvilat
genetiivi	kahvilan	kahviloiden kahviloitten (kahvilain)
partitiivi	kahvilaa	kahviloita
akkusatiivi	kahvila; kahvilan	kahvilat
sisäpaikallissijat
inessiivi	kahvilassa	kahviloissa
elatiivi	kahvilasta	kahviloista
illatiivi	kahvilaan	kahviloihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kahvilalla	kahviloilla
ablatiivi	kahvilalta	kahviloilta
allatiivi	kahvilalle	kahviloille
muut sijamuodot
essiivi	kahvilana	kahviloina
translatiivi	kahvilaksi	kahviloiksi
abessiivi	kahvilatta	kahviloitta
instruktiivi	–	kahviloin
komitatiivi	–	kahviloine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kahvila-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

kahvi + -la; oppitekoinen johdos^[1]

Käännökset

1. anniskelupaikka, josta voi yleensä ostaa paikalla nautittavaksi kahvia ja muuta

azeri: qahvəxana englanti: café espanja: café m., cafetería f. italia: caffè m., caffetteria f. kroatia: kafić m., kavana f., kafe m. norja: kafé -en portugali: café m. puola: kawiarnia f. ranska: café m.

ruotsi: kafé -et saksa: Café n., Kaffeehaus n. tšekki: kavárna f. turkki: kahve, kahvehane unkari: kávéház uzbekki: qahvaxona, kafe venäjä: кафе n. viro: kohvik

Liittyvät sanat

• baari
• kahveteria
• kahvio

Yhdyssanat

anniskelukahvila, itsepalvelukahvila, kahvilaverho, kantakahvila, katukahvila, näköalakahvila, rantakahvila, ulkoilmakahvila, varhaiskahvila, yökahvila

Aiheesta muualla

• kahvila Kielitoimiston sanakirjassa
• kahvila Suomen murteiden sanakirjassa
• kahvila Suomen etymologisessa sanakirjassa