kaisla

From Wiktionary, the free dictionary

Remove ads
Wikipedia
Katso artikkeli Järvikaisla Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

kaisla (9)


  1. (taksonomia) mikä tahansa kaislojen sukuun (Scirpus) kuuluva sarakasvien laji tai sellaisen yksilö
  2. järvikaislojen sukuun kuuluva laji Schoenoplectus lacustris tai sen yksilö
  3. (puhekieltä, yleisesti) mikä tahansa vesistössä kasvava heinäkasvien laji tai sellaisen yksilö
  4. (puhekieltä, erityisesti) edellisiin kuuluva järviruoko

Ääntäminen

  • IPA: /ˈkɑi̯slɑ/
  • tavutus: kais‧la

Taivutus

Lisätietoja Taivutus, sijamuoto ...

Etymologia

  • vanha germaaninen laina, jonka rekonstruoitu alkumuoto on *gaisilan (> muun muassa ruotsin gissel); sanalla on useissa lähisukukielissä vastineita kuten inkeroisen klaisa, karjalan kaisla, vatjan glaisa ja viron kaisel; sanojen epäsäännölliset äänteenmuutokset ja runsaat murteelliset variantit selittyvät germaanisen sanan suomensukuisten kielten puhujan kannalta oudolla äänneasulla[1]

Käännökset

Liittyvät sanat

Johdokset
Yhdyssanat

Aiheesta muualla

  • kaisla Kielitoimiston sanakirjassa
  • kaisla Suomen etymologisessa sanakirjassa
Remove ads

Viitteet

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads