kali

Suomi

Substantiivi

kali (5)

1. lannoitteista puhuttaessa sama kuin kalium

Ääntäminen

• IPA: /ˈkɑli/
• tavutus: ka‧li

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kali	kalit
genetiivi	kalin	kalien (kalein)
partitiivi	kalia	kaleja
akkusatiivi	kali; kalin	kalit
sisäpaikallissijat
inessiivi	kalissa	kaleissa
elatiivi	kalista	kaleista
illatiivi	kaliin	kaleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kalilla	kaleilla
ablatiivi	kalilta	kaleilta
allatiivi	kalille	kaleille
muut sijamuodot
essiivi	kalina	kaleina
translatiivi	kaliksi	kaleiksi
abessiivi	kalitta	kaleitta
instruktiivi	–	kalein
komitatiivi	–	kaleine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kali-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

< ruotsi << arabia^[1]

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

kalilannoite, kalilipeä, kalisuola

Aiheesta muualla

• kali Kielitoimiston sanakirjassa

Viro

Substantiivi

kali

1. kvassi