kampus

Suomi

Katso artikkeli Kampus Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

kampus (39)

1. alue, jolla korkeakoulun, kuten yliopiston, rakennukset sijaitsevat ja jolla usein sijaitsee opiskelija-asuntoloita

Ääntäminen

• IPA: /ˈkɑmpus/
• tavutus: kam‧pus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kampus	kampukset
genetiivi	kampuksen	kampusten kampuksien
partitiivi	kampusta	kampuksia
akkusatiivi	kampus; kampuksen	kampukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	kampuksessa	kampuksissa
elatiivi	kampuksesta	kampuksista
illatiivi	kampukseen	kampuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kampuksella	kampuksilla
ablatiivi	kampukselta	kampuksilta
allatiivi	kampukselle	kampuksille
muut sijamuodot
essiivi	kampuksena	kampuksina
translatiivi	kampukseksi	kampuksiksi
abessiivi	kampuksetta	kampuksitta
instruktiivi	–	kampuksin
komitatiivi	–	kampuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kampukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	kampus-

Etymologia

englantilainen laina^[1]

Käännökset

1. alue jolla korkeakoulun rakennukset sijaitsevat

azeri: kampus englanti: campus espanja: campus m. ruotsi: campus

saksa: Campus m. turkki: kampüs, yerleşke venäjä: кампус m.

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

kampusalue

Aiheesta muualla

• kampus Kielitoimiston sanakirjassa