kanon

Ruotsi

Substantiivi

kanon yl. (3) (yks. määr. kanonen [luo], mon. epämäär. kanoner [luo], mon. määr. kanonerna [luo])

1. kanuuna, tykki
2. kirjasinkoko
3. (arkikieltä) pamppu, johtomies
4. vahvasti humalassa

Substantiivi

kanon yl. (5) (yks. määr. kanonen [luo], mon. epämäär. kanon[luo], mon. määr. kanonen [luo])

1. kaanon