kataja
From Wiktionary, the free dictionary
Remove ads
Suomi
Substantiivi
kataja (10)
- (yleisesti) mikä tahansa katajien sukuun (Juniperus) kuuluva sypressikasvien laji tai sellaisen yksilö
- (erityisesti) edellisiin kuuluva laji kotikataja (Juniperus communis) tai sen yksilö
Ääntäminen
- IPA: /ˈkɑt̪ɑjɑ/
- tavutus: ka‧ta‧ja
Taivutus
Etymologia
- sanalle on vastineita kaikissa lähisukukielissä, esimerkiksi karjalan kataja, vepsän kadag, vatjan kataga, viron kadakas ja liivin kadа̄g, mutta sen vanhempaa alkuperää ei ole varmuudella selvitetty. Sanan asusta kataja on ensimmäinen kirjallinen maininta vuodelta 1683 Henrik Florinuksen sanakirjan toisessa painoksessa.[1] Asu katava esiintyy jo 1551 Mikael Agricolan kielessä.[2] Balttilaisten kielten, mm. latvian kadegs ja muinaispreussin kadegis on selitetty lainoiksi itämerensuomesta.[3]
Käännökset
1. Juniperus communis
|
|
Liittyvät sanat
Synonyymit
- (murteellinen) katava
Johdokset
- adjektiivit: katajainen
Yhdyssanat
- joulukataja, katajahaarikka, katajanhavu, katajanmarja, katajapensas, katajarastas, katajatuoppi, katajaöljy, syyriankataja
Sananlaskut
- joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa
- liian suurelliset tavoitteet johtavat häpeälliseen epäonnistumiseen
Aiheesta muualla
- kataja Kielitoimiston sanakirjassa
- kataja Tieteen termipankissa
- kataja Suomen etymologisessa sanakirjassa
- Artikkeli 3998 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Remove ads
Viitteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads