kaviaari

Katso artikkeli Kaviaari Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

kaviaari (5)

1. kevyesti suolattu sammen mäti

   Perinteisesti kaviaaria nautitaan blinien kera.

Ääntäminen

• IPA: /ˈkɑʋiˌɑːri/, [ˈkɑ̝ʋiˌɑ̝ːri]
• tavutus: ka‧vi‧aa‧ri

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kaviaari	kaviaarit
genetiivi	kaviaarin	kaviaarien (kaviaarein)
partitiivi	kaviaaria	kaviaareja
akkusatiivi	kaviaari; kaviaarin	kaviaarit
sisäpaikallissijat
inessiivi	kaviaarissa	kaviaareissa
elatiivi	kaviaarista	kaviaareista
illatiivi	kaviaariin	kaviaareihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kaviaarilla	kaviaareilla
ablatiivi	kaviaarilta	kaviaareilta
allatiivi	kaviaarille	kaviaareille
muut sijamuodot
essiivi	kaviaarina	kaviaareina
translatiivi	kaviaariksi	kaviaareiksi
abessiivi	kaviaaritta	kaviaareitta
instruktiivi	–	kaviaarein
komitatiivi	–	kaviaareine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kaviaari-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

< ruotsi << turkki^[1]

Käännökset

1. kevyesti suolattu sammen mäti

englanti: caviar espanja: caviar m. italia: caviale m. portugali: caviar m. ranska: caviar m.

ruotsi: kaviar saksa: Kaviar m. turkki: havyar venäjä: чёрная икра (ikra) viro: kaaviar

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

kaviaarivoileipä

Aiheesta muualla

• kaviaari Kielitoimiston sanakirjassa