kelle

Suomi

Pronomini

kelle

1. (interrogatiivinen, taivutusmuoto) yksikön allatiivimuoto sanasta ken
2. (indefiniittinen, taivutusmuoto) yksikön allatiivimuoto sanasta ken

Liittyvät sanat

Rinnakkaiset muodot

• kenelle

Substantiivi

kelle (48-I)

1. Tukin sahauksessa puun kyljestä irti sahattu osa.

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kelle	kelteet
genetiivi	kelteen	kelteiden kelteitten
partitiivi	kellettä	kelteitä
akkusatiivi	kelle; kelteen	kelteet
sisäpaikallissijat
inessiivi	kelteessä	kelteissä
elatiivi	kelteestä	kelteistä
illatiivi	kelteeseen	kelteisiin kelteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kelteellä	kelteillä
ablatiivi	kelteeltä	kelteiltä
allatiivi	kelteelle	kelteille
muut sijamuodot
essiivi	kelteenä	kelteinä
translatiivi	kelteeksi	kelteiksi
abessiivi	kelteettä	kelteittä
instruktiivi	–	keltein
komitatiivi	–	kelteine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	keltee-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	kellet-

Liittyvät sanat

• pelkka, lauta, soiro, lankku

Johdokset

• adverbit: kelteisillään

Viro

Pronomini

kelle

1. yksikön genetiivimuoto sanasta kes

Aiheesta muualla

• kelle sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)