kihti

Katso artikkeli Kihti Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

kihti (5-F)

1. (patologia) sairaus, jossa virtsahappoa kertyy liikaa elimistöön aiheuttaen nivelkipua

   Kihdin oireet esiintyvät aluksi isovarpaan tyvinivelessä.

Ääntäminen

• IPA: /ˈkiht̪i/, [ˈk̟içt̪̪i]
• tavutus: kih‧ti

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kihti	kihdit
genetiivi	kihdin	kihtien (kihtein)
partitiivi	kihtiä	kihtejä
akkusatiivi	kihti; kihdin	kihdit
sisäpaikallissijat
inessiivi	kihdissä	kihdeissä
elatiivi	kihdistä	kihdeistä
illatiivi	kihtiin	kihteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kihdillä	kihdeillä
ablatiivi	kihdiltä	kihdeiltä
allatiivi	kihdille	kihdeille
muut sijamuodot
essiivi	kihtinä	kihteinä
translatiivi	kihdiksi	kihdeiksi
abessiivi	kihdittä	kihdeittä
instruktiivi	–	kihdein
komitatiivi	–	kihteine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	kihdi-
vahva vartalo	kihti-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. sairaus, jossa virtsahappoa kertyy liikaa elimistöön aiheuttaen nivelkipua

azeri: podaqra englanti: gout esperanto: podagro heprea: שיגדון hollanti: jicht italia: gotta japani: 痛風, つうふう latina: gutta liettua: podagra ranska: goutte f.

ruotsi: gikt f. saksa: Gicht f. sloveeni: protin tanska: gigt tšekki: dna f., pakostnice f. turkki: gut uzbekki: podagra venäjä: подагра f. viro: podagra, luuvalu

Liittyvät sanat

• kihtinen
• leini

Synonyymit

• luuvalo
• podagra

Yhdyssanat

kihtijyvä, kihtikohtaus

Aiheesta muualla

• kihti Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 3337 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa