kiinnitys
From Wiktionary, the free dictionary
Remove ads
Suomi
Substantiivi
kiinnitys (39)
- (oikeustiede) lainan vastineeksi annettu oikeus omaisuuteen
- (shakki) tilanne, jossa kiinnitetty nappula suojaa kuningasta tai itseään arvokkaampaa upseeria uhkaukselta, eikä pääse siksi itse liikkumaan.
- Kiinnityksen voi hyökkääjä tehdä kuningattarella, tornilla tai lähetillä.
- kiinnittäminen
- (puhekieltä) kiinnike
Ääntäminen
- IPA: /ˈkiːnːit̪ys/
- tavutus: kiin‧ni‧tys
Taivutus
Etymologia
- verbi kiinnittää (heikko vartalo kiinnitä- ) + johdin -ys
Käännökset
2. tilanne, jossa kiinnitetty nappula suojaa kuningasta tai itseään arvokkaampaa upseeria uhkaukselta eikä pääse siksi itse liikkumaan
|
3. kiinnittäminen
|
Liittyvät sanat
- kiinnitetty nappula, sidottu nappula, taktiikka
- kiinnelaina
- valokuvan kiinnitys
Yhdyssanat
irtaimistokiinnitys, kierrekiinnitys, kiinnityksenhaltija, kiinnitysaine, kiinnityshakemus, kiinnityskirja, kiinnityskohta, kiinnitysköysi, kiinnityslaina, kiinnitysluotto, kiinnitysoikeus, kiinnityspiste, kiinnitysrekisteri, kiinnityssuihke, kiinnityssuola, kiinnitystodistus, kiinnitysvelka, pulttikiinnitys, ruuvikiinnitys, tarrakiinnitys, tarranauhakiinnitys, velkakiinnitys
Aiheesta muualla
- kiinnitys Kielitoimiston sanakirjassa
- kiinnitys Suomen murteiden sanakirjassa
- kiinnitys Tieteen termipankissa
- Artikkeli 1094 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Remove ads
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads