kiltti

Katso artikkeli Kiltti Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Adjektiivi

kiltti (5-C) (komparatiivi kiltimpi, superlatiivi kiltein) (taivutus[luo])

1. hyvää toiselle tahtova

Ääntäminen

• IPA: [ˈk̟iltːi]

Käännökset

1. hyvää toiselle tahtova

englanti: kind, gentle, nice ruotsi: snäll

venäjä: добрый

Liittyvät sanat

• naiivi
• hyväuskoinen

Vastakohdat

• ilkeä
• häijy

Johdokset

• adverbit: kiltisti
• substantiivit: kiltteys, kilttiys

Aiheesta muualla

• kiltti Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

kiltti (5-C)

1. perinteinen skotlantilainen miesten ruutukankainen hame

Ääntäminen

• IPA: /ˈkilt̪ːi/, [ˈk̟iltːi]
• tavutus: kilt‧ti

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kiltti	kiltit
genetiivi	kiltin	kilttien (kilttein)
partitiivi	kilttiä	kilttejä
akkusatiivi	kiltti; kiltin	kiltit
sisäpaikallissijat
inessiivi	kiltissä	kilteissä
elatiivi	kiltistä	kilteistä
illatiivi	kilttiin	kiltteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kiltillä	kilteillä
ablatiivi	kiltiltä	kilteiltä
allatiivi	kiltille	kilteille
muut sijamuodot
essiivi	kilttinä	kiltteinä
translatiivi	kiltiksi	kilteiksi
abessiivi	kiltittä	kilteittä
instruktiivi	–	kiltein
komitatiivi	–	kiltteine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	kilti-
vahva vartalo	kiltti-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. miesten ruutukankainen hame

englanti: kilt ruotsi: kilt

saksa: Kilt m.

Aiheesta muualla

• kiltti Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkelit 16, 3890 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa