kooma

Katso artikkeli Kooma Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

kooma (10)

1. syvä tajuttomuus

   Isäni ehti olla noin kuukauden koomassa, ennen kuin hän kuoli.

   vajota koomaan

   herätä koomasta

Ääntäminen

• IPA: /ˈkoː.mɑ/
• tavutus: koo‧ma

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kooma	koomat
genetiivi	kooman	koomien (koomain)
partitiivi	koomaa	koomia
akkusatiivi	kooma; kooman	koomat
sisäpaikallissijat
inessiivi	koomassa	koomissa
elatiivi	koomasta	koomista
illatiivi	koomaan	koomiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	koomalla	koomilla
ablatiivi	koomalta	koomilta
allatiivi	koomalle	koomille
muut sijamuodot
essiivi	koomana	koomina
translatiivi	koomaksi	koomiksi
abessiivi	koomatta	koomitta
instruktiivi	–	koomin
komitatiivi	–	koomine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kooma-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. syvä tajuttomuus

bulgaria: кома f. englanti: coma espanja: coma m. ido: komato kreikka: κώμα n.

puola: śpiączka f., koma f. romania: comă f. ruotsi: koma saksa: Koma n. venäjä: кома f.

Liittyvät sanat

• koomata

Aiheesta muualla

• kooma Kielitoimiston sanakirjassa