kopula

Katso artikkeli Kopula Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

kopula

1. (kielitiede) subjektin ja predikatiivin lauseessa yhdistävä sana

Käännökset

1. subjektin ja predikatiivin lauseessa yhdistävä sana

englanti: copula espanja: cópula f. italia: copula f. latina: copula f.

ranska: copule f. ruotsi: kopula saksa: Kopula f. viro: koopula

Liittyvät sanat

• kopulatiivinen

Aiheesta muualla

• kopula Kielitoimiston sanakirjassa

Ruotsi

Substantiivi

kopula yl. (1) (yks. määr. kopulan [luo], mon. epämäär. kopulor [luo], mon. määr. kopulorna [luo])

1. (kielitiede) kopula (ruotsin kielessä erityisesti verbi vara)

Serbia

Substantiivi

kȍpula f. (kyrillinen копула)

1. (kielitiede) kopula

Ääntäminen

• IPA: /'kôpula/

Taivutus

	yksikkö	monikko
nominatiivi	kȍpula	kȍpule
genetiivi	kȍpulē	kȍpūlā
datiivi-lokatiivi	kȍpuli	kȍpulama
akkusatiivi	kȍpulu	kȍpule
vokatiivi	kopulo	kȍpule
instrumentaali	kȍpulōm	kȍpulama

Liittyvät sanat

Synonyymit

• spona