korjaus

Suomi

Substantiivi

korjaus (39)

1. korjaaminen ja sen tulos

   Minun käsikirjoituksessani on paljon korjauksia.

2. (matematiikka) havaittuun suureen arvoon luotettavamman arvon saamiseksi tehtävä oikaisu

Ääntäminen

• IPA: /ˈkorjɑu̯s/
• tavutus: kor‧ja‧us / kor‧jaus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	korjaus	korjaukset
genetiivi	korjauksen	korjausten korjauksien
partitiivi	korjausta	korjauksia
akkusatiivi	korjaus; korjauksen	korjaukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	korjauksessa	korjauksissa
elatiivi	korjauksesta	korjauksista
illatiivi	korjaukseen	korjauksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	korjauksella	korjauksilla
ablatiivi	korjaukselta	korjauksilta
allatiivi	korjaukselle	korjauksille
muut sijamuodot
essiivi	korjauksena	korjauksina
translatiivi	korjaukseksi	korjauksiksi
abessiivi	korjauksetta	korjauksitta
instruktiivi	–	korjauksin
komitatiivi	–	korjauksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	korjaukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	korjaus-

Etymologia

• korjata + -us

Käännökset

1. korjaaminen

ranska: réparation f., (oikaisu) correction f., rectification f.

ruotsi: reparerande -t

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

kengänkorjaus, korjausaika, korjausehdotus, korjauslakka, korjausleikkaus, korjausliike, korjausliuska, korjausnauha, korjausrakentaminen, korjaussarja, korjaustyö, korjausvastike, korjausvedos, korjausvelka, korjausväli, napaluvunkorjaus, neulaluvunkorjaus, peruskorjaus, sisäkorjaus, takuukorjaus, tuulikorjaus, täyskorjaus, vuosikorjaus

Aiheesta muualla

• korjaus Kielitoimiston sanakirjassa
• korjaus Suomen murteiden sanakirjassa
• korjaus Tieteen termipankissa
• korjaus(1) Tieteen termipankissa
• korjaus(2) Tieteen termipankissa
• korjaus Suomen etymologisessa sanakirjassa
• Artikkeli 160 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa