oikaisu

From Wiktionary, the free dictionary

Remove ads

Suomi

Substantiivi

oikaisu (2)

  1. oikaiseminen; korjaus
  2. (oikeustiede) toimenpide, jolla jokin taho (useimmiten viranomainen) korjaa, oikaisee erehdyksestä johtuvan väärän ratkaisun, tuloksen tms.
    Jos epäilet, että arvostelussa on tapahtunut virhe, saat vaatia lautakunnalta asiaan oikaisua. (ytl.fi)

Ääntäminen

  • IPA: /ˈoi̯kɑi̯su/
  • tavutus: oi‧kai‧su

Etymologia

Taivutus

Lisätietoja Taivutus, sijamuoto ...

Liittyvät sanat

Yhdyssanat
  • oikaisulukija, oikaisuluku, oikaisuvaatimus, oikaisuvedos
  • itseoikaisu, veronoikaisu

Aiheesta muualla

  • oikaisu Kielitoimiston sanakirjassa
Remove ads

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads