kumina

From Wiktionary, the free dictionary

Remove ads
Wikipedia
Katso artikkeli Kumina Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

kumina (12)

  1. koiranputkea muistuttava kaksivuotinen sarjakukkaiskasvi (Carum carvi), jota kasvaa luonnonkasvina lähes koko Suomessa ja on otettu viljelyskasviksi, jonka hedelmiä ja jossain määrin myös lehtiä käytetään mausteena
  2. (yleisesti) mikä tahansa kuminojen (Carum) suvun kasvi
  3. kuminanhedelmä

Ääntäminen

  • IPA: /ˈkuminɑ/
  • tavutus: ku‧mi‧na

Taivutus

Lisätietoja Taivutus, sijamuoto ...

Huomautukset

älä sekoita roomankuminaan, joka tunnetaan myös juustokuminana ja jeerana

Etymologia

ruotsin sanasta kummin < keskialasaksa < latinan cumīnum < muinaiskreikan κύμῑνον (kúmīnon) < seemiläisistä kielistä tai tuntematonta alkuperää[1]

Käännökset

1. Carum carvi

Liittyvät sanat

Johdokset
  • kuminainen
Yhdyssanat

italiankumina, juustokumina, kuminaöljy, maustekumina, mustakumina, roomankumina, saksankumina,

kuminanhedelmä

Substantiivi

kumina (12)

  1. kumea ääni
    Leipä on valmis kun pohjaan koputtaessa kuuluu ontto kumina.

Käännökset

1. matala ääni

Liittyvät sanat

Aiheesta muualla

  • kumina Kielitoimiston sanakirjassa
  • kumina Tieteen termipankissa

Substantiivi

kumina

  1. (taivutusmuoto) yksikön essiivimuoto sanasta kumi
Remove ads

Viitteet

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads
Remove ads