kuteet

Suomi

Substantiivi

kuteet (48-F) (monikollinen)

1. (slangia) vaatteet

   Ajattelin ostaa uudet kuteet.

Ääntäminen

• IPA: /ˈkut̪eːt̪/
• tavutus: ku‧teet

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	–	kuteet
genetiivi	–	kuteiden kuteitten
partitiivi	–	kuteita
akkusatiivi	–; –	kuteet
sisäpaikallissijat
inessiivi	–	kuteissa
elatiivi	–	kuteista
illatiivi	–	kuteisiin kuteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	–	kuteilla
ablatiivi	–	kuteilta
allatiivi	–	kuteille
muut sijamuodot
essiivi	–	kuteina
translatiivi	–	kuteiksi
abessiivi	–	kuteitta
instruktiivi	–	kutein
komitatiivi	–	kuteine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kutee-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	kudet-

Aiheesta muualla

• kuteet Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

kuteet

1. monikon nominatiivimuoto sanasta kude
2. monikon akkusatiivimuoto sanasta kude