kvinoa

Katso artikkeli Kvinoa Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

kvinoa (10)^[1]

1. sama kuin kinoa

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kvinoa	kvinoat
genetiivi	kvinoan	kvinoien (kvinoain)
partitiivi	kvinoaa	kvinoia
akkusatiivi	kvinoa; kvinoan	kvinoat
sisäpaikallissijat
inessiivi	kvinoassa	kvinoissa
elatiivi	kvinoasta	kvinoista
illatiivi	kvinoaan	kvinoiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kvinoalla	kvinoilla
ablatiivi	kvinoalta	kvinoilta
allatiivi	kvinoalle	kvinoille
muut sijamuodot
essiivi	kvinoana	kvinoina
translatiivi	kvinoaksi	kvinoiksi
abessiivi	kvinoatta	kvinoitta
instruktiivi	–	kvinoin
komitatiivi	–	kvinoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kvinoa-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

• espanjan quinua << ketšuan kinwa. Suomenkielinen kirjoitusmuoto perustuu englannin ortografian ja ääntämykseen soveltamiseen espanjankieliseen sanaan. Nimi on julkaistu Puutarhaliiton Viljelykasvien nimistötoimikunnan julkaisemassa teoksessa Viljelykasvien nimistö (2004).

Aiheesta muualla

• kvinoa Kielitoimiston sanakirjassa