laari

Suomi

Substantiivi

laari (5)

1. seinämillä muusta tilasta erotettu juuresten, viljan tai muiden maataloustuotteiden varastointipaikka

Ääntäminen

• IPA: /ˈlɑːri/, [ˈlɑ̝ːri]
• tavutus: laa‧ri

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	laari	laarit
genetiivi	laarin	laarien (laarein)
partitiivi	laaria	laareja
akkusatiivi	laari; laarin	laarit
sisäpaikallissijat
inessiivi	laarissa	laareissa
elatiivi	laarista	laareista
illatiivi	laariin	laareihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	laarilla	laareilla
ablatiivi	laarilta	laareilta
allatiivi	laarille	laareille
muut sijamuodot
essiivi	laarina	laareina
translatiivi	laariksi	laareiksi
abessiivi	laaritta	laareitta
instruktiivi	–	laarein
komitatiivi	–	laareine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	laari-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. maataloustuotteiden varastointipaikka

Ks. hinkalo

Liittyvät sanat

• hutlaari

Synonyymit

• hinkalo

Yhdyssanat

jyvälaari, kusilaari, laarikuoriainen, perunalaari, viljalaari

Idiomit

• sataa laariin

Aiheesta muualla

• laari Kielitoimiston sanakirjassa