laidun

Katso artikkeli Laidun Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

laidun (33-F)

1. alue, jolla kasveja ravinnokseen käyttävät kotieläimet laiduntavat

Ääntäminen

• IPA: /ˈlɑi̯dun/
• tavutus: lai‧dun

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	laidun	laitumet
genetiivi	laitumen	laitumien laidunten
partitiivi	laidunta	laitumia
akkusatiivi	laidun; laitumen	laitumet
sisäpaikallissijat
inessiivi	laitumessa	laitumissa
elatiivi	laitumesta	laitumista
illatiivi	laitumeen	laitumiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	laitumella	laitumilla
ablatiivi	laitumelta	laitumilta
allatiivi	laitumelle	laitumille
muut sijamuodot
essiivi	laitumena (laidunna)	laitumina
translatiivi	laitumeksi	laitumiksi
abessiivi	laitumetta	laitumitta
instruktiivi	–	laitumin
komitatiivi	–	laitumine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	laitume-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	laidun-

Etymologia

vanha germaaninen laina^[1]

Käännökset

1. alue, jolla karja laiduntaa

azeri: otlaq englanti: pasture espanja: prado m., pasto hollanti: weiland n., weide italia: pastura f., pascolo m. japani: 牧草地 [bokusōchi] portugali: pasto m. puola: pastwisko n.

ranska: pâture, pâturage m. ruotsi: bete, betesmark saksa: Weide f. turkki: otlak, mera unkari: legelő uzbekki: yaylov venäjä: пастбище, выгон viro: karjamaa

Liittyvät sanat

• laiduntaa
• laidunnus, laiduntaminen
• haka

Yhdyssanat

karjanlaidun, kesälaidun, laidunhalvaus, laidunkausi, laidunkouristus, laidunkuume, laidunmaa, laidunnurmi, laidunrehu, laidunruoho, laidunruokinta, laidunturpiaali, lammaslaidun, luonnonlaidun, mehiläislaidun, peltolaidun, riistalaidun, viljelyslaidun

Aiheesta muualla

• laidun Kielitoimiston sanakirjassa
• laidun Suomen murteiden sanakirjassa
• laidun Tieteen termipankissa
• laidun Suomen etymologisessa sanakirjassa