lankeemus

Suomi

Substantiivi

lankeemus (39)

1. lankeaminen, hairahtaminen, hairahtuminen

   Ylpeys käy lankeemuksen edellä.

   syntiin~

Ääntäminen

• IPA: /ˈlɑŋkeːmus/
• tavutus: lan‧kee‧mus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	lankeemus	lankeemukset
genetiivi	lankeemuksen	lankeemusten lankeemuksien
partitiivi	lankeemusta	lankeemuksia
akkusatiivi	lankeemus; lankeemuksen	lankeemukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	lankeemuksessa	lankeemuksissa
elatiivi	lankeemuksesta	lankeemuksista
illatiivi	lankeemukseen	lankeemuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	lankeemuksella	lankeemuksilla
ablatiivi	lankeemukselta	lankeemuksilta
allatiivi	lankeemukselle	lankeemuksille
muut sijamuodot
essiivi	lankeemuksena	lankeemuksina
translatiivi	lankeemukseksi	lankeemuksiksi
abessiivi	lankeemuksetta	lankeemuksitta
instruktiivi	–	lankeemuksin
komitatiivi	–	lankeemuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	lankeemukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	lankeemus-

Etymologia

verbistä langeta johtimella -mus (muokkautunut muodosta *lankeamus)

Käännökset

1. lankeaminen

englanti: fall pohjoissaame: jorralus

ranska: chute

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

syntiinlankeemus

Aiheesta muualla

• lankeemus Kielitoimiston sanakirjassa