leiri

Suomi

Substantiivi

leiri (5)

1. paikka jossa majoitutaan tiettyä tarkoitusta varten tilapäismajoituksessa kuten teltoissa tai parakeissa
2. (kuvaannollisesti) johonkin keskeiseen kysymykseen samalla tavalla suhtautuvista ihmisistä koostuva joukko, samanmielisten joukko

   olla jakautumassa kahteen leiriin

Ääntäminen

• IPA: /ˈlei̯ri/, [ˈle̞iri]
• tavutus: lei‧ri

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	leiri	leirit
genetiivi	leirin	leirien (leirein)
partitiivi	leiriä	leirejä
akkusatiivi	leiri; leirin	leirit
sisäpaikallissijat
inessiivi	leirissä	leireissä
elatiivi	leiristä	leireistä
illatiivi	leiriin	leireihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	leirillä	leireillä
ablatiivi	leiriltä	leireiltä
allatiivi	leirille	leireille
muut sijamuodot
essiivi	leirinä	leireinä
translatiivi	leiriksi	leireiksi
abessiivi	leirittä	leireittä
instruktiivi	–	leirein
komitatiivi	–	leireine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	leiri-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. leiriytymispaikka

englanti: camp ranska: camp m.

tšekki: kemp m.

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: leirintä
• verbit: leiriytyä

Yhdyssanat

ampumaleiri, harjoitusleiri, hiihtoleiri, keskitysleiri, kesäleiri, korkeusleiri, kuolemanleiri, leirialue, leirielämä, leirikeskus, leirikoulu, leirimajoitus, leirinuotio, leiripaikka, leiriruoka, leirisauna, leirituli, lumileiri, mustalaisleiri, nudistileiri, nuorisoleiri, pakolaisleiri, partioleiri, ratsastusleiri, rippikoululeiri, rippileiri, siirtoleiri, sotavankileiri, sotilasleiri, telttaleiri, tuhoamisleiri, työleiri, valmennusleiri, vankileiri, vastaleiri, vihollisleiri, viimeistelyleiri, vuoristoleiri

Aiheesta muualla

• leiri Kielitoimiston sanakirjassa