lenkki

From Wiktionary, the free dictionary

Remove ads

Suomi

Substantiivi

lenkki (5-A)

  1. silmukka, rengas
    Ketju koostuu toisiinsa yhdistetyistä metallisista lenkeistä.
  2. yhdysside, linkki
    puuttuva lenkki
  3. ulkoilu, juoksulenkki
    Lähden lenkille.
  4. (arkikieltä) lenkkimakkara

Ääntäminen

  • IPA: /ˈleŋkːi/, [ˈleŋkːi]
  • tavutus: lenk‧ki

Taivutus

Lisätietoja Taivutus, sijamuoto ...

Etymologia

Merkityksessä ’silmukka’ ruotsalainen laina. ’Juoksu- tai kävelylenkki’ merkitys suomesta ruotsiin.[1]

Käännökset

Alapuolella olevat käännökset on merkitty tarkistettaviksi. Käännöksien sijoittamisessa tai niiden aitoudessa on ongelmia. Jos käännös on oikea, sijoita se yllä olevista taulukoista oikeaan.

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

aamulenkki, harjoituslenkki, hiihtolenkki, hiuslenkki, juoksulenkki, kantalenkkiside, kumilenkki, kuntolenkki, kävelylenkki, lenkkiavain, lenkkikenkä, lenkkimakkara, lenkkipolku, lenkkipuku, lenkkitossu, lenkkivaatteet, makkaralenkki, nappilenkki, niskalenkki, ripustuslenkki, saunalenkki, uittolenkki, vitsaslenkki

Idiomit

  • puuttuva lenkki – jostain sarjasta puuttuva välikappale
  • heikoin lenkki – kohta josta rakennelma ensimmäisenä pettää

Aiheesta muualla

  • lenkki Kielitoimiston sanakirjassa
  • lenkki Suomen etymologisessa sanakirjassa
  • Artikkeli 413 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Remove ads

Viitteet

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads