lied

Katso artikkeli Lied Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

lied (5)

1. saksankieliseen taidemusiikkiin kuuluva pianolla säestetty yksinlaulu; sellainen sävellys

Ääntäminen

• IPA: [liːt] tai varsinkin taivutettuna [liːd-]

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	lied	liedit
genetiivi	liedin	liedien (liedein)
partitiivi	liediä	liedejä
akkusatiivi	lied; liedin	liedit
sisäpaikallissijat
inessiivi	liedissä	liedeissä
elatiivi	liedistä	liedeistä
illatiivi	liediin	liedeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	liedillä	liedeillä
ablatiivi	liediltä	liedeiltä
allatiivi	liedille	liedeille
muut sijamuodot
essiivi	liedinä	liedeinä
translatiivi	liediksi	liedeiksi
abessiivi	liedittä	liedeittä
instruktiivi	–	liedein
komitatiivi	–	liedeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	liedi-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

saksan sanasta Lied

Käännökset

1. pianolla säestetty yksinlaulu

englanti: lied

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

liedkonsertti, liedlaulaja

Aiheesta muualla

• lied Kielitoimiston sanakirjassa
• lied Tieteen termipankissa

Englanti

Substantiivi

lied (monikko lieder)

1. lied

Verbi

lied

1. imperfektimuoto verbistä lie
2. partisiipin perfekti verbistä lie (molemmat vain merkityksessä 'valehdella')

Hollanti

Substantiivi

lied n. (monikko liederen)

1. laulu