linna

From Wiktionary, the free dictionary

Remove ads
Wikipedia
Katso artikkeli Linna Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

linna (9)

  1. asuntona tai sotilaallisena suojarakennuksena toimiva rakennus, jonka tärkeimmät osat ovat muurit ja torni
  2. komea asuin- tai edustusrakennus, palatsi
    Linnan juhlat
  3. (arkikieltä) vankila
    Nyt mua vierähän linnasta linnaan.
  4. (arkikieltä) vankeusrangaistus
    Teosta on odotettavissa ankara rangaistus, kolme vuotta linnaa.

Ääntäminen

  • IPA: /ˈlinːɑ/
  • tavutus: lin‧na

Taivutus

Lisätietoja Taivutus, sijamuoto ...

Etymologia

  • perussanasta *litna

Käännökset

Liittyvät sanat

Johdokset
Yhdyssanat

hiekkalinna, Hämeenlinna, kartanolinna, kruunulinna, kuninkaanlinna, laiskanlinna, linnakundi, linnalääni, linnamajuri, linnanherra, linnankirkko, linnanmuuri, linnanneito, linnanpiha, linnanportti, linnanrauniot, linnanrouva, linnansali, linnanvouti, linnarauha, linnareissu, linnavuori, lippulinna, lumilinna, maurilaislinna, muinaislinna, pilvilinna, presidentinlinna, rauniolinna, ritarilinna, sarvilinna

Idiomit

  • kotini on linnani

Aiheesta muualla

  • linna Kielitoimiston sanakirjassa
  • linna Tieteen termipankissa
  • Artikkelit 388, 802 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Remove ads

Viro

Substantiivi

linna

  1. yksikön genetiivimuoto sanasta linn
  2. yksikön partitiivimuoto sanasta linn
  3. yksikön lyhyt illatiivimuoto sanasta linn

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads