litu

Suomi

Substantiivi

litu (1-F)

1. eräs kasvien kuiva avautuva hedelmätyyppi

Ääntäminen

• IPA: /ˈlit̪u/
• tavutus: li‧tu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	litu	lidut
genetiivi	lidun	litujen
partitiivi	litua	lituja
akkusatiivi	litu; lidun	lidut
sisäpaikallissijat
inessiivi	lidussa	liduissa
elatiivi	lidusta	liduista
illatiivi	lituun	lituihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	lidulla	liduilla
ablatiivi	lidulta	liduilta
allatiivi	lidulle	liduille
muut sijamuodot
essiivi	lituna	lituina
translatiivi	liduksi	liduiksi
abessiivi	lidutta	liduitta
instruktiivi	–	liduin
komitatiivi	–	lituine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	lidu-
vahva vartalo	litu-
konsonantti- vartalo	-

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

litulaukka, lituruoho

Vieruskäsitteet

• kota, tuppilo

Aiheesta muualla

• litu Kielitoimiston sanakirjassa
• litu Tieteen termipankissa