loitsu

Katso artikkeli Loitsu Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

loitsu (1)

1. jonkin kaavan mukaan toistettu sanaketju, jolla on tarkoitus vaikuttaa tapahtumien kulkuun yliluonnollisesti
2. (slangia, tietotekniikka) monimutkainen tietokoneelle annettu komento, etenkin komentoriville kirjoitettu

Ääntäminen

• IPA: /ˈloi̯t̪su/
• tavutus: loit‧su

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	loitsu	loitsut
genetiivi	loitsun	loitsujen
partitiivi	loitsua	loitsuja
akkusatiivi	loitsu; loitsun	loitsut
sisäpaikallissijat
inessiivi	loitsussa	loitsuissa
elatiivi	loitsusta	loitsuista
illatiivi	loitsuun	loitsuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	loitsulla	loitsuilla
ablatiivi	loitsulta	loitsuilta
allatiivi	loitsulle	loitsuille
muut sijamuodot
essiivi	loitsuna	loitsuina
translatiivi	loitsuksi	loitsuiksi
abessiivi	loitsutta	loitsuitta
instruktiivi	–	loitsuin
komitatiivi	–	loitsuine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	loitsu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Liittyvät sanat

• hölynpöly
• loitsia
• loihtia

Yhdyssanat

loitsukaava, loitsuruno

Anagrammit

liotus, luisto, luotsi

Aiheesta muualla

• loitsu Kielitoimiston sanakirjassa
• loitsu Suomen murteiden sanakirjassa
• loitsu Tieteen termipankissa
• loitsu Suomen etymologisessa sanakirjassa