luotsi

Suomi

Substantiivi

luotsi (5)

Katso artikkeli Luotsi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

1. (merenkulku) merikapteenin tutkinnon suorittanut henkilö, joka ohjaa ja opastaa aluksia vaikeakulkuisten ja vaarallisten väylien läpi

   Perämies käänteli ruoria luotsin opastuksen mukaisesti.

Ääntäminen

• IPA: /ˈluo̯t̪si/
• tavutus: luot‧si

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	luotsi	luotsit
genetiivi	luotsin	luotsien (luotsein)
partitiivi	luotsia	luotseja
akkusatiivi	luotsi; luotsin	luotsit
sisäpaikallissijat
inessiivi	luotsissa	luotseissa
elatiivi	luotsista	luotseista
illatiivi	luotsiin	luotseihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	luotsilla	luotseilla
ablatiivi	luotsilta	luotseilta
allatiivi	luotsille	luotseille
muut sijamuodot
essiivi	luotsina	luotseina
translatiivi	luotsiksi	luotseiksi
abessiivi	luotsitta	luotseitta
instruktiivi	–	luotsein
komitatiivi	–	luotseine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	luotsi-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. henkilö, joka ohjaa ja opastaa aluksia vaikeakulkuisten ja vaarallisten väylien läpi

englanti: pilot ranska: pilote m. ruotsi: lots

venäjä: лоцман viro: loots

Liittyvät sanat

• merikapteeni

Johdokset

• luotsata

Yhdyssanat

kanavaluotsi, linjaluotsi, luotsialus, luotsiasema, luotsikopteri, luotsivanhin, luotsivene, satamaluotsi

Anagrammit

liotus, loitsu, luisto

Aiheesta muualla

• luotsi Kielitoimiston sanakirjassa