loska

Suomi

Substantiivi

loska (10)

1. maassa oleva vetinen lumi

   Ohi ajava auto roiskutti loskaa kaikkien pysäkillä olijoiden päälle.

Ääntäminen

• IPA: /ˈloskɑ/
• tavutus: los‧ka

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	loska	loskat
genetiivi	loskan	loskien (loskain)
partitiivi	loskaa	loskia
akkusatiivi	loska; loskan	loskat
sisäpaikallissijat
inessiivi	loskassa	loskissa
elatiivi	loskasta	loskista
illatiivi	loskaan	loskiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	loskalla	loskilla
ablatiivi	loskalta	loskilta
allatiivi	loskalle	loskille
muut sijamuodot
essiivi	loskana	loskina
translatiivi	loskaksi	loskiksi
abessiivi	loskatta	loskitta
instruktiivi	–	loskin
komitatiivi	–	loskine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	loska-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. maassa oleva vetinen lumi

englanti: slush kroatia: bljuzgavica f., bljuzga f. ranska: névasse f., neige fondue f.

venäjä: слякоть f. viro: lobjakas, lörts

Liittyvät sanat

• räntä

Synonyymit

• sohjo

Johdokset

• adjektiivit: loskainen
• verbit: loskaantua

Yhdyssanat

loskakeli

Aiheesta muualla

• loska Kielitoimiston sanakirjassa

Ruotsi

Substantiivi

loska yl. (1) (yks. määr. loskan [luo], mon. epämäär. loskor [luo], mon. määr. loskorna [luo])

1. (arkikieltä) sylkiklimppi