luikka

Suomi

Substantiivi

luikka (10-A)

1. mikä tahansa luikkien suvun (Eleocharis) kasvi

Ääntäminen

• IPA: /ˈlui̯kːɑ/
• tavutus: luik‧ka

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	luikka	luikat
genetiivi	luikan	luikkien (luikkain)
partitiivi	luikkaa	luikkia
akkusatiivi	luikka; luikan	luikat
sisäpaikallissijat
inessiivi	luikassa	luikissa
elatiivi	luikasta	luikista
illatiivi	luikkaan	luikkiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	luikalla	luikilla
ablatiivi	luikalta	luikilta
allatiivi	luikalle	luikille
muut sijamuodot
essiivi	luikkana	luikkina
translatiivi	luikaksi	luikiksi
abessiivi	luikatta	luikitta
instruktiivi	–	luikin
komitatiivi	–	luikkine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	luika-
vahva vartalo	luikka-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. Eleocharis-suvun jäsen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille. Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

rantaluikka, tupasluikka

Anagrammit

ilkkua, laikku, laukki