luuri

Suomi

Substantiivi

luuri (5)

1. puhelimen kädessä pidettävä osa, joka sisältää mikrofonin ja kuulokkeen
2. (arkikieltä) matkapuhelin, kännykkä
3. lur; ikivanha skandinaavinen vaskipuhallin

   Löytöjen perusteella on voitu päätellä, että luuri on muistuttanut soinniltaan pasuunaa.

Ääntäminen

• IPA: /ˈluːri/, [ˈluːri]
• tavutus: luu‧ri

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	luuri	luurit
genetiivi	luurin	luurien (luurein)
partitiivi	luuria	luureja
akkusatiivi	luuri; luurin	luurit
sisäpaikallissijat
inessiivi	luurissa	luureissa
elatiivi	luurista	luureista
illatiivi	luuriin	luureihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	luurilla	luureilla
ablatiivi	luurilta	luureilta
allatiivi	luurille	luureille
muut sijamuodot
essiivi	luurina	luureina
translatiivi	luuriksi	luureiksi
abessiivi	luuritta	luureitta
instruktiivi	–	luurein
komitatiivi	–	luureine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	luuri-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. puhelimen kädessä pidettävä osa

englanti: handset ranska: combiné m. ruotsi: lur saksa: Hörer m.

turkki: ahize unkari: telefonkagyló venäjä: трубка

3. soitin

ruotsi: lur

Liittyvät sanat

• käsipuhelin

Synonyymit

• kuuloke

Yhdyssanat

• irtoluuri
• sankaluuri
• valitsinluuri
• älyluuri

Idiomit

• lyödä luuri korvaan – lopettaa puhelu kiihtyneesti tai tylysti

Aiheesta muualla

• luuri Kielitoimiston sanakirjassa